Samalla kun poimin pentujen ensimmäisiä kuvia nettiä varten, katselin taannoiselta astutusmatkalta otettuja kuvia. Alkukesäinen Etelä-Ruotsi oli upea!  Ja viileä, verrattuna tämän hetkiseen olotilaan kotiterassilla 30 asteen helteessä.

Nyt kun pennut tuhisevat laatikossa, matka  Helsinki - Turku- Tukholma -Kalmar-Tukholma-Turku-Helsinki tuntuu helpolta ja vaivattomalta, mutta muistelen kyllä paluumatkalla autossa miettineeni jotakin muuta :)  Matkapäivät olivat pitkiä, mutta onneksi suurin osa ajasta kului laivan hytissä nukkuen. Kuten osasin odottaakin, Nili oli huippumatkustaja. Sille ei tuottanut mitään ongelmia olla laivassa tai hotellissa sekä kulkea mukana erilaisissa paikoissa reissun aikana. 

Suuri kiitos onnistuneesta matkasta kuuluu matkaseuraksi mukaan lähteneelle Ainolle, joka toimi tulkkina, kakkoskuskina, valokuvaajana ja Nilin aamulenkittäjänä ( minulle ei tulisi mieleenkään lähteä ennen aamukahvia juoksulenkille. Aino tapasi samalla myös oman koiransa (Piiparipojan Bayliez) isän ja sai huomata isän ja pojan olemuksessa olevan paljon samaa.

Öölannin saarella kävimme tutustumassa luonnonsuojelualueeseen, jonka alueella lehmät käyskentelivät vapaasti ja pitivät maiseman siistinä.  Kuvassa näkyvät aidat olivat vain silmänlumetta, rannassa erottavaa aitaa ei ollut joten päädyimme Nilin kanssa tekemään U-käännöksen ja annoimme ammujen olla rauhassa.

Ilman koiraa pääsi lähemmäksi kuvaamaan.

Maisema lintutornista käsin

Laskeuduttuamme lintutornista lähdimme tutustumaan muuhun alueeseen.

Jonkin sortin orapihlaja ?  Etelä-Ruotsissa eli luonnonvaraisena useampi kasvi joita meillä näkee vain puutarhoissa.

Laidunmaita. Ja aivan käsittämätön määrä punkkeja!  Niitä olikin sitten mukava metsästellä koirasta ja itsestä reilu tovi ennen autoon menoa ja matkan jatkumista.

Ajoimme Öölännin eteläisimpään kärkeen, jossa tuuli viuhui niin lujaa että Nilillä oli vaikeuksia pitää kaikki tassut maassa. Onneksi koira oli hihnassa, joten ei ollut pelkoa että tuuli vie Nilin puuhkahäntineen merelle ;)  Taustalla majakka, jonka kupeessa oli vaatimaton ravintola jossa oli huippuhyvää ruokaa.

Öölannin eteläkärkeä

Reissun pääohjelma ei kuitenkaan sijoittunut Öölannin saarelle, vaan mantereen puolelle Kalmarin kaupungin liepeille erään omakotitalon pihalle. Bayliez osaa jo edellisen päivän perusteella tähyillä toiveikkaasti autolle.

"Jatketaanko siitä mihin eilen jäätiin ? "

Nili määrää tahdin

Yhteinen suunta pensaan suojaan

Magnolia menestyy harvoin suomalaisissa puutarhoissa, mutta Kalmarissasitä näkyi runsaasti. ( Kuvaaja siirtyi etsimään parinkymmenen minuutin ajaksi muita kohteita ja odottelemaan pariskunnan vapautumista toisistaan)

Kotimatkan alkaessa toukokuu kääntyi juuri kesäkuuksi. Ajaessamme Kalmarista takaisin Tukholmaan ( noin 450 km) , poikkesimme matkan puolivälissä varsin mukavaan pikkukaupunkiin.

Viehättäviä puutaloja.

Nili ruusutarhan portailla.  Ruusuissa ei kyllä vielä ollut mitään näkemistä, vihreitä lehtiä vain.

Polkupyöriä kaupan edustalla, josta kävimme ostamassa eväitä loppumatkaa varten.

                                                                                                                                                                        Osa kuvista:  Aino Karilas